Osa kavereista mulle jo naurokin, kun hehkutin mun pensaista ja puskista! No, ehkä ne tuntee mut sen verran hyvin, että tietävät etten mikään viherpeukalo ole.
Aikoinaan ostin sisäslle kukkia ja ajattelin, että vessan pöydälle sopis yks kukka ihan hyvin. Vein sen sinne ja olin kovinkin tyytyväinen. Kunnes ystävä tuli kylään ja vessassa käytyään totes, että Minna, ehkä se kukka tykkäis vähän luonnonvalostakin. Niin, no tykkäishän se varmaan, siirsin sen siis sieltä sitten pois ennen kuin se kukka näki viimeiset päivänsä. Toki se kukka on ollut kuolleena jo kauan, mutta ihan jostain muusta syystä, ehkä siitä, etten muistanut kastella sitä..
Niin, aina ei voi onnistua, mutta pihalla mun puskat elää edelleen, nurmikko alkaa vihertämään ja puihin on tullut lehdet. Mutta sais sataa, niin toi nurmikkokin sais vähän tuulta allensa ja alkais kasvamaan ihan kunnolla.
Kaipais hiukkasen sadetta.
Pihlajan lehet auenneet.
Aroniaankin alkanut lehtiä ilmestymään.
Marjapensaissakaan ei ole enää vain keppejä pystyssä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti