Tarjolla oli ihan älyttömän hyvää lohisoppaa. Ohjelmaa oli musiikista lausuntaan.
Olihan siellä muutama sellainenkin tuttu paikalla, jota en ollut ajatellut olevan edes kaukaista sukua meille, mutta näemmä se niin vain on, että maailma on pieni.
Eeda jaksoi olla hyvin menossa mukana, vaikka ei kerenny nukkua kunnollisia aamupäikkäreitä, vain automatkan verran Lohtajalle. Eeda oli tyytyväinen kun otin sille jemmapiilosta kirjan mukaan juhliin. Sitä luettiinkin sitten ahkerasti.
Eedaa ei höpinät kiinnostanu,
se keskitty kirjan lukemiseen.
Lassilan suku penkkirivillä.
Kinnarin sukua.
Eedalla omat leikit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti