Valmistujaisissa

Jenni valmistu liikunnanopettajaksi. Jenni piti suuret juhlat. Ekku oltiin päivällä juhlapaikalla ja illalla tyttöjen kanssa Pedessä syömässä, kivaa oli!

Marjon sylissä.

Liikunnanopettajan juhlissa joutuu liikkumaan.

Samin kans ihmeteltiin voikukkia.

Huomatkaa kuinka hienosti istutaan kaikki:)

Sylejä riitti.

Matjo joutu luku puuhiin.

Juhlista kotiutuneena.

Maantieviesteissä

Maantieviestit juostiin Kokkolassa Camping alueen ympäristössä. Ite jäin suosiolla pois Kälviän joukkueesta, mutta Linda oli viestissä mukana. Me oltiin sitten Eedan kans vain kannustusjoukoissa.

Viestit oli nopeasti juostu läpi, niin jäi aikaa mennä merimiespuistoonkin. Siellä oli paljon hiekkaa. Kyllä se Eeda heti hokas, että mitä hiekalla tehdään. Se lastas sitä ämpäriin ja kaato pois. Kiva oli myös seurata monen montaa muuta lasta jotka oli leikkipaikalla leikkimässä.

Äää, voisko se Linda jo tulla niin päästäis leikkimään.

Puolen kilsan lenkkiä kiertämässä.

Hiekka oli jännää. 

Mopo

Monen lapsen lempi lelu on Plaston mopo. Sillä on kiva ajaa sisällä ja ulkona. Kaikki on kehunut sitä todella hyväksi mopoksi, että vaikka kuinka sillä on ajettu niin se ei ole mennyt miksikään.

Ajattelin, että nyt kesän aikana Eeda vois opetella ulkona ajamaan mopolla niin piti sille hankkia menopeli. Taas jälleen kerran Regionline pelasti meidät ja saatiin halvalla uudenveroinen mopedi.

Eeda on vielä muutaman sentin liian lyhyt, jotta voisi potkia vauhtia ja istua kyytissä. Mutta kekseliäs tyttö kun se on niin se otti sarvista kiinni ja alko rundailemaan mopon kans. Sillä oli hyvä kävellä, kun sarvia pysty kääntämään, kun vastaavasti taaperokärry menee vain suoraan eteenpäin.

Niin sutjakkaasti mopon työntäminen suju, niin sanoinkin Jannelle, että muutaman vuoden päästä se työntää ihan oikeaa skootteria pihaan. Ou nou, sanon minä!

Eka kuva mihin sain taltioitua seisomisen ilman tukea.

Voi mopoa näinkin käyttää.

Vihreytymistä

Aurinko on ihan jees tai tosi jees, mutta me kaivattais sadetta. Ei tuo puutarhaletku oikein korvaa oikeaa sadetta. Tai ainakin se sade ois huomattavasti halvempi kastelumenetelmä.

Osa kavereista mulle jo naurokin, kun hehkutin mun pensaista ja puskista! No, ehkä ne tuntee mut sen verran hyvin, että tietävät etten mikään viherpeukalo ole.

Aikoinaan ostin sisäslle kukkia ja ajattelin, että vessan pöydälle sopis yks kukka ihan hyvin. Vein sen sinne ja olin kovinkin tyytyväinen. Kunnes ystävä tuli kylään ja vessassa käytyään totes, että Minna, ehkä se kukka tykkäis vähän luonnonvalostakin. Niin, no tykkäishän se varmaan, siirsin sen siis sieltä sitten pois ennen kuin se kukka näki viimeiset päivänsä. Toki se kukka on ollut kuolleena jo kauan, mutta ihan jostain muusta syystä, ehkä siitä, etten muistanut kastella sitä..

Niin, aina ei voi onnistua, mutta pihalla mun puskat elää edelleen, nurmikko alkaa vihertämään ja puihin on tullut lehdet. Mutta sais sataa, niin toi nurmikkokin sais vähän tuulta allensa ja alkais kasvamaan ihan kunnolla.

Kaipais hiukkasen sadetta.

Pihlajan lehet auenneet.

Aroniaankin alkanut lehtiä ilmestymään.

Marjapensaissakaan ei ole enää vain keppejä pystyssä.

Hui hellettä

Viime aikoina on blogin päivitys ollut aika heikkoa. Syynä siihen on yli mahtavat ilmat. Ei ole paljon valittamista näin kotiäitinä olemisessa tälläisillä keleilllä. Me ollaan vain nautittu elämästä!

Päivät on menny kutakuinkin seuraavasti; aamupuuro, ulos, ruoka, päikkärit, ulos, välipala, ulos, iltaruoka, ulos, punkan kautta iltapuurolle ja nukkumaan. Juu, ei paljoa olla sisällä oltu.

Ulkona ollaan keinuttu, lekitty hiekkalaatikkoleluilla ilman hiekkalaatikkoa, kävely taaperokärryn kans, käyty pyöräilemässä ja vaunuilemassa. Ihan huippua siis!

Taaperokärry on saanu kyytiä!

Ulkoleluja on iso kassillinen.

Eeda tais käydä moikkaamassa naapurin Sussua ja Jannea.

Välillä köllötellään..

..ja taas jaksetaan keittää kaffia.

Väillä keinutaan.

Ulkopuuhissa tulee kova väsy.

Punkan kautta untenmaille.

Kirppari kierros

Niin ne helteet tuli! Ja Eedalla ei ollu kesä vaatteita. Muutamia vaatteita oli laatikossa jemmassa, mutta ne oli uusia, eikä siis sellaisia joita voisi laittaa pihaleikkeihin.
Tuli  vähän kiire kirpparille. Kaks tuntia ja kolme kirpparia, tuloksena kaks pussillista vaatteita. Äkkiä pyörittää vaatteet koneessa, jotta saatiin ne käyttöön.
Löyty sieltä itellekkin muutamia vaatteita ja muutamia muita tarpeellisia juttuja.

Jos näillä vaatteilla päästäisiin alkuun..

Työ palkittiin

Eilen oli ihanan lämmin päivä!
Aamulla mulla oli Eedalle vielä kuorihaalari päällä, sehän oli tukehtua siihen. Aattelin, että maa on vielä kylmä, että jotain lämpimää pitäis olla päällä. No, kun itellä oli shortseillakin kuuma totesin, että kyllä tuo tyttökin taitaa vähän vähemmällä tarjeta. Siltä sai riisua ja riisua vaatteita, kunnes se oli bodyllä ja sukkiksilla pihalla. Joo no eihän nekään mikkään kesä vaatteet ole, mutta mamma ei nyt vielä ollu oikein heränny tähän kesään!

Haalarin kans Eeda ei oikein ole viihtynyt pihalla, kyllähän se vaunuissa aikansa istuu ja hetken jaksaa kiikkua, mutta leikkiä se ei ole tykännyt haalarin kanssa. Eilen sitten kun sai olla vähillä vaatteilla niin voi että kun se nautti. Otin Eedalle taaperokärryn sisältä, sillä se viiletti pihaa ympäri, käytiin aina vain kääntämässä kun oma tontti alko loppumaan. Kyllä ohikulkijoitakin alko hymyilyttämään, kun Eeda paineli multaisella pihalla taaperokärryn kans menemään. Ja kun ei enään jaksanu kävellä se konttasi menemään ja ihmetteli kasvavaa nurmikkoa. Taishan se vähän maistaakkin, että miltäs se multa maistuu..

Ja se, kuinka ihana oli kattoa kun  Eeda nautti kesästä! Vaikka piha on vaatinu älyttömän määrän työtä ja kalliiksikin se on tullut, mutta kyllä jo eilinen päivä palkitsi kaiken sen kun lapsella on iso piha missä temmeltää menemään!

Kyllä oli ihanaa!

Välillä varjoon huilaamaan.

Sukujuhlissa

Lauantai päivä meni meillä Ohtakarissa sukujuhlissa. Tilaisuudessa julkaistiin sukukirja. Kysessä oli siis Sinikka-mummun puoleinen suku, jotka oli koolla.
Tarjolla oli ihan älyttömän hyvää lohisoppaa. Ohjelmaa oli musiikista lausuntaan.
Olihan siellä muutama sellainenkin tuttu paikalla, jota en ollut ajatellut olevan edes kaukaista sukua meille, mutta näemmä se niin vain on, että maailma on pieni.
Eeda jaksoi olla hyvin menossa mukana, vaikka ei kerenny nukkua kunnollisia aamupäikkäreitä, vain automatkan verran Lohtajalle. Eeda oli tyytyväinen kun otin sille jemmapiilosta kirjan mukaan juhliin. Sitä luettiinkin sitten ahkerasti.

Eedaa ei höpinät kiinnostanu, 

se keskitty kirjan lukemiseen.

Lassilan suku penkkirivillä.

Kinnarin sukua.

Eedalla omat leikit.

Kevään ihmettä

Niin, minä joka saan kaktuksetkin tapettua kävelin aurinkoisena päivänä pihallamme ja kattelin mitä kevät saa aikaiseksi.

Totesin, että viime syksynä kylvetty nurmikko alkaa nousemaan, ei oo kaikki siemenet uponnu mutavelliin. Eli pihasta tulee tikkutäkki, kun nyt keväällä kylvetystä osasta ei nouse mitään vielä.
Aronia-aitakin näyttää suurimmalta osaltaan selvinneen talvesta. Sitä koitin vähän lannottaakkin, en sitten tiiä, että tykkäsikö siitä vai ei.
Piha pihlajassamme oli jo vihreää näkyvillä reilustikkin. Voi, pihlaja on oikein mun puu, se on kiva pihalla.  Mustaherukka pensaatkin oli jo saaneet lehdet tälle kesää. Ei taija satoa vielä tulla tänä kesänä niin paljoa, että kannattaa mehumaijaa kaivaa esille.

Niin, onko se lisääntyvä ikä vai se, että on ite tehnyt pihalla jotain niin sitä on kiinnostunu ihan erillälailla pihalla tapahtuvista jutuista. Aikasemmin en varmastikkaan ois kävelly pensaan juurella ja jännänny, että alkaako se kasvamaan, mutta nyt kiinnosti kummasti.
On elämä vain ihmeellistä!

Alkaa maa vihertämään.

Pihlaja.

Aronia aita jänskätti,

 alkaako se kasvaa vai onko meillä 

vain risut jäljellä talven jälkeen.

Herukka pensas. 

Sateinen vapis

Helatorsai oli vapaa päivä. Vettä sato ihan koko päivän. Onneksi Minna ja Roy tuli piristämään meidän päivää. Meillä oli täällä oikein kunnon lättykestit.

Minna ja Roy pääsi todistamaan, kun Eeda seisoi ekan kerran ilman tukea. Toki torstaina se taisi vielä vähän polvellansa nojata Jannea vasten. Mutta jo viikonloppuna se nousi mun jalkaa vasten seisomaan ja tietoisesti päästi irti ja tasapainotteli. Voi sitä keskittynyttä ilmettä ja kun se tajusi, että hän tekee jotakin uutta jännää. Tästä on hyvä jätkaa harjotuksia..

Niin kamerahan ei ikinä oo ollu hollilla kun se seisoo, tartis olla tosi nopea kuvaaja jotta sais ne sekunnit tallennettua oikealta hetkeltä, mutta ehkä jonkun ajan päästä.

On ne jalat aika kippuralla vielä kun seistään, 

mutta eiköhän ne siitä oikene.

Kirjat meni piiloon

Eeda lukis päivät pitkät vain kirjoja.
Se selailee niitä yksin vaikka kuinka kauan. Välillä kirjat on oikein päin ja välillä väärin päin. Jos kirjat on lelulaatikossa eikä se saa niitä sieltä pois niin ilmottaa hän kyllä hyvin selkeästi, että ne on otettava sieltä pois. Niin ja yks kirja ei riitä vaan kaikki näkyvillä olevat kirjat on oltava lukuetäisyydellä, koska kirjaa vaihdetaan lennossa.
Jos meen olkkariin lattialle tai sohvalle istumaan tuo Eeda mulle ekku kirjan ja sitte se könyää syliin. Ja sylissä pitää istua just tietyllä lailla, jotta voi keskittyä kirjan lukemiseen. No, yhtä kirjaa kun on selattu, luikertaa se pois sylistä ja hekee seuraavan kirjan.. näin jatkuis vaikka kuinka kauan...

..Kunnes tuli päivä, että mamma kyllästy lukemaan kirjoja, keräsi kirjat pinoon ja vei ne piiloon.

Eeda ei enää leikkiny millään leluilla, kun se aina valitsi kirjan kaikista leluistaan.

Nyt on muutaman päivän ollu kirjat hyllyn päällä jemmassa ja meillä on mennyt päivät paljon mukavammin. Eeda on leikkiny kaikilla lelukopasta löytyvillä leluilla.
Nyt kun kirjat on poissa ja Eeda leikki muilla leluillansa oppi se laittamaan rinkuloita torniin ja siirtämään nappipalikoita omaa reittiänsä pitkin. Aikasemmin sitä ei kiinnostanu leikkiä niillä ollenkaan. Paljon muitakin hauskoja leikkejä on leikitty.

Ehkä muutaman päivän päästä otan sille kirjat taas esille niin se voi taas lukea niitä niin paljon kuin haluaa.

Kirjat on piilossa.

Eeda oppi pelin jujun.

Autollakin on ajeltu.

Kun ämpäriin huutaa kuuluu sieltä hauska ääni.

Palloa on heitelty.

Kiikussa kiikuttu.

Hassuteltu pappan kanssa.

Pinottu renkaita.

Ok. Jos kerta mamma piilottaa multa kirjat

 niin voin kyllä tyhjentää lehtikorin.

..Ja lukea H&M:n mainosta.

 Käy sekin kirjasta, hätätapauksessa.

Vappu

Vappu vietettiin ihan vain Kokkolassa.
Päivällä pakattiin tyttö pyörävaunuun ja polkastiin Prismalle kattoon monenmoisia autoja ja ihmisiäkin siellä oli ihan kiitettävästi. Siitä jatkettiin torille ja katottiin vappu cruisinki. Jätskikautta ei kyllä tarjettu avata vielä, haettiin sen sijaan Makuunista makiais pussi.

Prismalla oli monen monta tuttua.

Letkaa odotettiin.

Saatiin seuraakin.

Karkkia syödessä ei tullut kylmä.