Ensin pidin tyttöä kainaloista kiinni ja sen jälkeen käsistä ja sitten kun en enää jalksanut pitää Eedaa pystyssä päästin irti. Ja sittenhän se alkoi sujumaan. Varovasti se lähti kävelemään luistimien kanssa ja välillä luistimet lähti liukuunkin. Joko Eeda sai pidettyä tasapainon tai sitten kaatui. Jo ekalla kerralla edistystä tapahtui tosi paljon ja nyt kun ollaan käyty luistelemassa sujuu se kerta kerralta paremmin.
Viimeksi kun käytiin hallissa luistelemassa näki Eeda kun pikkupojat pelasi jääkiekkoa. Nyt meillä sisällä pelataan sählymailalla ja jollain kiekon muotoisella lelulla jääkiekkoa. Laitettiin sitten mummulle ja paappalle tilaukseen jääkiekkomaila ja kiekko.
Tästä ei tullut mitään.
Makkaroita.
Varovasti ettenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti