tiistai 20. tammikuuta 2015

Nukkekoti

Eeda tykkää kerhossa aina leikkiä nukkekodilla. Niinpä haettiin gamlamummun vintiltä nukkekoti tarvikkeineen meille lainaan. Nukkekoti on tainut olla mulla itsellä viimeksi käytössä, joten pientä pesua ja pyyhkimistä se vaati ennen uusia leikkejä. Nukkekodin huonekalut on olleet kylmässä useampia kymmeniä vuosia, joten pakkanen on tehnyt osansa ja suurin osa huonekaluista on haurastunut ja mennyt rikki. Limaataan mitä liimattavissa. Katsotaan miten mamma innostuu oman nukkekoti projektinsa kanssa, joskosta lastenkin nukkekoti saisi jonkun uuden kalusteen.



Vintin kätköistä tuotuna.



Nyt voi nukkekoti leikit alkaa.

Kuulosuojaimet

Oltiin lähössä puistoon ja lähtiessä Eeda löysi peltorinsa eteisen laatikosta. Ei se auttanut muu kuin laittaa kuulosuojaimet sille päähän ja lähtiä puistoon. Mua hävetti ihan vähäsen vaan!




Hyvä syy, 
jos ei kuule kun mamma komentaa!

Pyllyllä keikkuen

Pari kuukautta meni istumisen harjoittelussa, mutta nyt uudenvuoden puolella on kiikkuminen ja kaakkuinen loppunut. Heti se on mukamas niin paljon isompi poika kun pystyy istumassa. Konttausasentoon noustaan, mutta ryömiminen on ainut etenemis taktiikka. Samalla alettiin kiipeilemään portaita ja nousemaan pystyyn. Hurjan näköstä menoa välillä, kun ei se ylösnouseminen taikka laskeutuminen aina niin hallittua ole.




Istumaan oppinut.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Pelleilijät

Hauska seurata kuinka näiden lasten sisarus suhde kehittyy.

Ne on nyt jonkin aikaa istuneet vastakkain ruokapöydässä. Kohta joudun siirtämään niiden istumajärjestystä. Niillä on aivan omat juttunsa ruokapöydässä. Itse voi vain nauraa mielessä niiden touhulle ja koittaa komentaa niitä vakavalla naamalla. Ne matkii toisiaan ja seuraavat toisiaan lusikoimisen välissä. Eddi tekee sitä mitä osaa, pyörittää päätä, nostaa Eedalle kättää, karjuu ja hakkaa käsiä pöytään ja Eeda perässä kunnes taas saa vastakaikua pöydän vastakkaiselta puolelta. En vain ole vielä saanu selville, että kumpi sen alottaa kun niin salakavalasti ilkkuvat toisillensa ja yhtäkkiä niillä on tosi hauskaa keskenään.




Ei mene kauan niin katseet kohtaa 
ja siitä alkaa matkimisleikit.

Nukkumajärjestelyt

Ensimmäiseksi iso huokaus ja perään toinen!

Nukkumaan menot ja yöt oli välistä jo kuin villistä lännestä, mutta onneksi nyt on taas rauha maassa. Kun Eddi oli paljon paljon pienempi nukkui lapaset jo yhen pätkän samassa huoneessa ja sujui hyvin, kunnes ne tuli sairaaks ja roudattiin Eddi takas meidän makkariin. No sen nuhan jälkeen Eddin nukkumaanmenot on ollu täyttä huutoa iltaisin. Lopuksi sanoin jo, että seison vaikka päälläni sen vieressä, jos se vain alkaa heti nukkumaan kun sen vie sänkyyn. Koitettiin silittää ja laulaa ja antaa maitoa, kaikki keinot oli sallittu, mutta ei, Eddi huusi kunnes se haettiin alakertaan rauhottumaan ja uusintayrityksellä se nukahti. Me oltiin aivan helisemässä tuon pojan kans, ei voitu käsittää miks se ei voi heti ekalla yrityksellä alkaa nukkuun kun sen vie sänkyyn!

Koitettiin laittaa lapsia samaan huoneeseen nukkumaan uudelleen joulun aikaan. Eihän siitä mitään tullut. Eeda hermostu kun Eddi huusi. Eedaa ei väsyttänyt illalla, kun nukku niin myöhään pitkät päikkärit ja meillä alko hermo kiristyyn ilta illalata kun parhaimmillaan ilta yheltätoista kummatkin lapset oli vielä hereillä!

Sitten piti alkaa keksiä ratkaisua ongelmaan. Tehtiin kaikki radikaalit ratkasut samana päivänä ja ah, kuis ollakkaan se toimi ja täällä on rauha maassa jälleen!

Eedan sänky raijattiin alakertaan, Eeda sai uuden huoneen. Nyt alakerran pikkuhuoneellakin on jokin tarkoitus ja siitä tuli tosiaankin ihan kiva pikku makkari. Eedalta jätettiin päikkärit pois tai ainakin rajotetaan niitä nyt, koska muuten ilta venyy liian pitkäksi. Eddi nukkuu yläkerran lastenhuoneessa, jossa saa rauhassa alkaa nukkuun, eikä herää yöllä jos Eeda käy vessassa. Eddin päikkäreitä on aikaistettu, joten nyt pitäis ainakin väsyttää iltaisin. Ja se huuto on saatu loppumaan, kun muutama ilta sitä siihen opetettiin.

Viimeistään kasilta kummatkin lapset on sängyssä ja meilläkin on ehkä vähän kahenkeskistä aikaa tai aikaa käydä harrastaan ja tietää ettei kotona ole huutokonsertti käynnissä. Meidän on vain pitänyt opetella siihen että kyläilystä pitää joutaa kotia paljon aikaisemmin kuin ennen, mutta pitää vain lähteä aikasemmin iltapäivästä. Mikä parasta nukkumaan mentäessä voi vaikka ite vaikka lukea lehteä, kun Eddi ei herää siihen, että lampun laittaa päälle, arjen pieniä iloja!

Ihan huippua, mikä rauha itellä on kun taas homma toimii, ainakin toistaiseksi!



Huonejärjestystä vähän muutettiin niin sänky
 mahtuikin ihan hyvin pikkuhuoneeseen.



Mistään ei tarvinut luopua, hoitopöytä 
ja pikkupöytä löytyy edelleen alakerrasta.



Kaikki puput ja nallet muutti kans alakertaan.


 

Tuolinhuput

Keittiö pääsi tällä kertaa uudistuksen kohteeksi. Ollaan haaveiltu, että maalautetaan keittiönkaappien ovet valkoisiksi, mutta jätetään se tuleville talville. Keittiön puolipaneelit saa kans jossain vaiheessa vaaleampaa pintaa päällensä, mutta ei tähän hätään.

Keittiössä kaikki vain hukkui samaan tummaan sävyyn, singeripöytä, ruokailuryhmä ja tumma puolipaneli.

Ongelman pika ratkaisu oli keittiön tuolien päälle vaaleat huput. Yhtenä ammuna päätin, että tilaan sellaiset, mutta empä sitten tilannutkaan. Hinta oli jäätävä niille valmiille hupuille, ne ois tullu maksamaan 200 euroa, eli en tosiaankaan ollu tilaamassa! Sitte pakkasin lapset autoon ja kurvasin Parttitukun pihaan ja kävin ostaan kankaat, metrihinta verhoilukankaille oli todella edullinen. Sain nyt kaikki kuusi tuolinhuppua yhden hinnalla, kun itse viitti vähän ompelukonetta hurauttaa. Ja mikäs se oli ommella kun joulupukin kontista löytyi mammalle ihka oma ompelukone, aito Husqvarna vuodelta -80 ja jotain.

En vain vieläkään tiedä, että miten ne huput ois ollu järkevin ommella. Viisastuin kyllä loppua kohden, mutta ei se enää oikein auttanut kun kaikki kankaat oli jo leikattu valmiiksi. Eihän nuo nyt priimat ole, mutta veikkaan ettei ostetutkaan olisi ihan täydellisesti meidän kapeisiin tuoleihin istuneet.

Juu ja väri on luonnonvalkoinen, fiksuin valinta lapsiperheeseen, tiedän! Ihmeesti ne on puhtaana pysyny, vaikka jo kuukauden olleet testikäytössä. Ja onhan meillä pesukone.

Samalla piti löytää uudet pöytätabletit ja kuinkas ollakkaan nekin löyty -50% korista, joten sehän vain passas. Tiskipöydällä pyörivästä fairypullostakin pääsin eroon kun fairy siirtyi pumppupulloon, joka on osattautunut käytännöllisemmäksi kuin pesuaineen alkuperäinen pakkaus,








Mikään ei erotu mistään.



Kaavat koitin oikaista helpoimman kautta, 
en vain tiedä oliko se järkevää.



Jokainen huppu piti mallata yksitellen tuoleihin.







Pientä vaaleaa piristystä.



Fairypullo vaihtu pumppupulloon. 




tiistai 13. tammikuuta 2015

Luisteleminen

Eeda sai luistimet joulupukilta. Aattelin, ettei Eeda opi vielä tänä talvena luistelemaan, mutta sain taas todeta olevani väärässä. Heti kun parannuttiin sen verran joulun sairasteluilta lähdettiin koittaan luistimia.
Ensin pidin tyttöä kainaloista kiinni ja sen jälkeen käsistä ja sitten kun en enää jalksanut pitää Eedaa pystyssä päästin irti. Ja sittenhän se alkoi sujumaan. Varovasti se lähti kävelemään luistimien kanssa ja välillä luistimet lähti liukuunkin. Joko Eeda sai pidettyä tasapainon tai sitten kaatui. Jo ekalla kerralla edistystä tapahtui tosi paljon ja nyt kun ollaan käyty luistelemassa sujuu se kerta kerralta paremmin.

Viimeksi kun käytiin hallissa luistelemassa näki Eeda kun pikkupojat pelasi jääkiekkoa. Nyt meillä sisällä pelataan sählymailalla ja jollain kiekon muotoisella lelulla jääkiekkoa. Laitettiin sitten mummulle ja paappalle tilaukseen jääkiekkomaila ja kiekko.



Tästä ei tullut mitään.



Makkaroita.



Varovasti ettenpäin.


Odotettu joulu ja joulupukki

Eeda on puhunut joulusta ja joulupukista aina 24.12.2013 lähtien. Tonttulakki on pitänyt kaivaa esille keskellä kesää, jouluvideoita katsoa edellisiltä jouluilta ja kerrata missä joulupukki istui ja mitä lahjoja se toi. Koko vuosi odotettiin kunnes tuli uusi joulu.

Joulu vietettiin suurimmilta osin kotosalla kun Jannellakaan ei ollut yhtään ylimäärästä päivää vapaata. Ja onneksi oltiinkin kotosalla, sillä lapset sairasteli joulun ajan, mutta eipä se menoa haitannut.

Eedan ainut toive joulupukilta oli punainen mopo se toive vain kasvoi ennenjoulua pikkuisesta moposta isoksi mopoksi.

Pukkia ei pelätty tänäkään vuonna ja lauluakin oltiin muistettu vähän harjoitella tätä vuotta varten.

Kiitokset kaikille meitä muistaneille tontuille!



Vuoden odotuksen jälkeen joulupukki saapui meille.



Eddi-tonttu.



Eeda-tonttu.



Syliinkin uskallettiin.



Lahjoja oli valtavasti.



Eddi avaa ihan ite.



Ja pappan avustuksella.



Mönkija ja meidän "prinsessa".



Rattikelkan ruuvausta.



Muovailua.



Junarata ja Eddi ei ollut toimiva yhdistelmä.