Vaipaton

Äh, mua ärsyttää kun blogi rahaa monta kuukautta perässä meidän menoista, mutta kun ei ole kolmatta kättä niin on kirjottamiset jääny. Yks oleellinen syy siihen on kans se, että kun käyn netissä käyn vain padilla, eikä tietokonetta tule enää avattua oikein milloinkaan. Blogin kirjottaminen siis vaatii sen, että istun erikseen koneelle, ja siihenpä se on sitten tökännyt. 

No palataampa taas, öö neljä kuukautta taaksepäin, aikaan jolloin Eddi oli ihan pienen pieni vauva ja Eedasta oli juuri tullut isosisko. 

Olin kaavaillut, että kesällä voisi koittaa, joskosta Eeda olisi valmis jättämään vaipan pois, mutta toisin kävi. Heti oikiastaan kun laitokselta tultiin kotia huomasi mummu, että Eeda osaa käydä potalla. Niinpä me sitten heti seuraavana päivänä jätettiin vaippa pois, aamupäivä meni hyvin ilman vahinkoja. Sitten tuli ulos menemisen aika ja olin kahen vaiheilla, että laitanko sille vaipan vai en. En sitten laittanut ja pari tunnin päästä tultiin sisälle housut kuivina. Päikkäreille kumminkin laitoin aluks vaipan. Vasta illalla tuli eka vahinko, jotta saatiin vaihtaa kuvat pöksyt päälle. No, kerta alotus oli suhteellisen hyvä ajattelin sitten jatkaa sen vaipattomuutta, vaikka oli sitä muutakin rulijanssia ihan tarpeeksi ilaman, että tarvi kovin paljon ylimäärästä pyykkiä pestä. 

Pari viikkoa Eedalla meni, että se oppi ite menemään potalle. Ekaks sitä piti ite vain muistaa istuttaa se parin tunnin välein potalle niin meni hyvin. Parin viikon jälkeen hokasin kans, että yövaippa on miltei aina kuiva, jotta koitetaampa sekin jättää pois. 

Eipä mulla ollutkaan kuin pari viikkoa kaks vaippa-ikäistä lasta, koko loppu kevään ja kesän Eeda on ollu niin päivät kuin yöt ilman vaippaa. Ja olihan se nyt jännää kun saatiin käydä ostamassa pikkuhousuja aivan kuin isoilla tytöillä on!

Mökkipotta.