Luovuuttako?

Yhtenä iltana siinä istuskeltiin Jannen kanssa sohvalla ja varmasti huomio oli jossain muualla kuin lapsissa tai ainakaan ei niiden kanssa touhuttu mitään. Yhtäkkiä havahuin siihen että Eeda oli kantanu keittiöstä kaikki Eddin NAN-purkit olkkarin lattialle ja rakensi niistä tornia. Muovi kipotkin oli päässyt keittiön kaapista ulos, niillä luisteltiin ja leikittiin jotain muutakin. Katottiin vain Jannen kaa toisiamme ja aateltiin, että onkohan tässä meiän kasvatuksessa menny jotaki pieleen.
Mutta sitten muistin päivän lööppikirjotuksen. Samana päivänä olin lukenu lööpeistä kuinka lastenpsykiatri Jari Sinkkonen oli kirjottanu kymmenen kasvatusvinkkiä vanhemmille. Tuli siinä mieleen, että yks niistä tais olla että lapsella pitää olla joskus tylsää, jotta voi olla luova ja kehittää itse jotain tekemistä.
Näin meillä touhuttiin joku arki-ilta, oli se sitten luovuutta tai ei, mutta kauan Eeda jakso korvike tölkeillä leikkiä..


 

Nanni torni.

Jaa, empä tiiä mikäleikki on kyseessä.

Luistelemista.

Seuraavana päivänä mulla oli jääny eteisen kaappi auki ja Eeda oli sieltä sitten repiny vaatesäilytyslaatikoita alas, tyhjentäny ne ja leikki koreilla. Kori oli kuulemma vene, että niin.

Leikin touhussa.