Puurot ja vellit

Niin vain pikku Eddikin on kasvanut isommaksi, jotta pitihän meidän alkaa maistelemaan ihan oikiaa ruokaakin. Alku ei ollu oikein lupaava, ekan kerran kun annoin perunaa ja porkkanaa niin Eddi puklas soseet plus pari desiä maitoa ulos, jes. No en kai voi syyttää kun itteäni että meen työntään täyteen mahaan vielä perunaa perään. Peruna ei saanut meillä vielä suosiota ja kaikenlisäks meidän herkkis Eddille tuli siitä maha kipiäks, joten otetaan uus yritys perunan suhteen vähän myöhemmin. 

Kerta ei peruna maistunu ja oli se syöminen muutenki vähän hankalaa tällä pojalla niin seuraavaks otettiin makeat soseet testiin. Ei päärynäkään ihan huippua ollut, mutta harjoteltiin syömään. 

Seuraavan kauppareissun jälkeen oli uusia aineksia kaapissa, jotta tein bataatti-kesäkurpitsa sosetta. Se kelpas pojalle ja jo oli lusikkaankin alkanut tottua viikon harjottelun jälkeen.

Nyt löyty uusi suosikki, banaani, siitä se tykkäs oikein erityisesti.

Hiukan on ollut haastavampaa Eddin kiinteiden alotus kuin siskonsa, mutta sepä ei yllättänyt. Kylläpä se varmasti 15 vuojen päästä jääkaapin tyhjentää!

Kohta meni pesuun niin poika ku sitterikin.

Sisarrakkautta

Voi näitä kahta rakkautta <3

Eeda on kova halailemaan Eddiä kuten myös muita lapsia. Monet halit ja pusut kuuluu jokaiseen päivään. 

Jos Eddi itkee menee Eeda pyytämättäkin laittamaan tuttia veljensä suuhin. Jos Eeda itkee niin tulee Eddillekkin hätä ja hetkessä meillä onkin kaks lasta jotka itkee.

Eeda on alkanut myös huolehtimaan, että pääsehän Eddikin mukaan sinne minne sitten ikinä ollaankin menossa.

Yhtenä iltana Eeda pyysiä Eddiä mukaan leikkimään, jouduttiin kyllä selittää Eedalle, että vielä menee tovi ennenku Eddi on niin iso poika, jotta voi tulla Eedan kanssa leikkimään. Mutta kovinhan niistä on nytkin jo seuraa toisllensa!   

Halit & pusut!

Veneilyä

Nyt ollaan päästy vesillekki asti ja monena päivänä käytykkin veneellä ajelemassa. Ihan huippua, miks me ei olla aikasemmin tajuttu ostaa venettä!
Eddi on todennu parhaaks nukkua venematkat, Eeda se touhottaa omiaan takapenkin ja kajuutan väliä ravaten.
Onhan se eri homma lähtiä näiden kahen pikkusen kans vesille tai mökille käymään, tavaraa pitää olla mukana heti ku pidemmällekki reissulle, mutta eipä se auta kuin pakkailla ja purkaa laukkua. Vähän meillä on vielä hakemista, jotta miten fiksuiten saadaan homma toimimaan laiturissa ja merellä, mutta eiköhän se tästä ala sutjaantumaan.
Niin ja mikä tärkeinä me ei olla jouduttu vielä merihätään eikä yllättäviä kiviäkään olla merenpohjasta vielä löydetty, aikasta hyvin!

Eka veneretki.

Toisena päivänä käytiin meidän mökillä..

Kesäneiti

Mökkileikkejä.

Pikkuhurmuri.

Varjossa oli hyvä olla.

Kotimatkalla iski Eedallekin väsy.

Arki-iltana käytiin Bastössä uimassa.

Naatiskelua..

Kesämiehet!

Kivipesu

En tiiä ruukathanko muilla pestä vaatteita kivillä?
Kuuntelin yks ilta että heti kun pesukoneessa pyöris pelkkiä kiviä vaikka olin sinne ihan vaatteita laittanut pesuun. Kun tuli ripustamisen aika ja aloin poimimaan vaatteita koneesta alko joka vaatteen mukana tulemaan kivi mukana. Kouallinen kiviähän koneesta sitten lopulta löytyi. Taidanpa arvata, että Eedan farkkujen taskuista ne kivet oli koneeseen päätynyt!

Puhtaat kivet!

Kynsilakka

Eeda näki kun mummulla oli punaseks lakatut varpaankynnet. Seraavana aamuna Eeda ei suostunut meneen syömään aamupalaa ennen ku sen kynnet oltiin lakattu. Ei siinä auttanu kun hieroa unihiekat silmistä, ottaa kynsilakkapurkki käteen ja alkaa maalailemaan neitin kynsiä. Aika veikeän näkönenhän siitä tuli kun oli kynnet lakattu pikkuemännälle.

Kesäkynnet.

Lakkauksen jälkeen pysty alkaan kattoon lastenohjelmaa.

Luovuuttako?

Yhtenä iltana siinä istuskeltiin Jannen kanssa sohvalla ja varmasti huomio oli jossain muualla kuin lapsissa tai ainakaan ei niiden kanssa touhuttu mitään. Yhtäkkiä havahuin siihen että Eeda oli kantanu keittiöstä kaikki Eddin NAN-purkit olkkarin lattialle ja rakensi niistä tornia. Muovi kipotkin oli päässyt keittiön kaapista ulos, niillä luisteltiin ja leikittiin jotain muutakin. Katottiin vain Jannen kaa toisiamme ja aateltiin, että onkohan tässä meiän kasvatuksessa menny jotaki pieleen.
Mutta sitten muistin päivän lööppikirjotuksen. Samana päivänä olin lukenu lööpeistä kuinka lastenpsykiatri Jari Sinkkonen oli kirjottanu kymmenen kasvatusvinkkiä vanhemmille. Tuli siinä mieleen, että yks niistä tais olla että lapsella pitää olla joskus tylsää, jotta voi olla luova ja kehittää itse jotain tekemistä.
Näin meillä touhuttiin joku arki-ilta, oli se sitten luovuutta tai ei, mutta kauan Eeda jakso korvike tölkeillä leikkiä..


 

Nanni torni.

Jaa, empä tiiä mikäleikki on kyseessä.

Luistelemista.

Seuraavana päivänä mulla oli jääny eteisen kaappi auki ja Eeda oli sieltä sitten repiny vaatesäilytyslaatikoita alas, tyhjentäny ne ja leikki koreilla. Kori oli kuulemma vene, että niin.

Leikin touhussa.