Itse ei olla sen koommin vielä perehdytty yhdistykseen, mutta vuoden aikana on tullut ilmoituksia yhteisistä kevät- ja syysreissuista, juhlista, kirpparista ja lastentapahtumista.
Hiihtolomaviikolla yhdistyksellä oli lasten naamiaisluistelu tapahtuma Mesilän omalla jäällä. Vaikka ei Eedalle vielä luistimia jalkaan laitettu niin kärryiltiin jäälle ja käytiin katsomassa innosta luistelevia lapsia. Oli noitaa, lumikkia ja hämähäkkimiestä, kaikki sai palkinnon hienoista asusteista. Ja myös vanhemmille oli tarjolla kuumaa mehua ja sokerimunkkia, ai että oli hyvää.
Niin, mutta tällaiset yhditykset tarvii varmasti uutta innostunutta porukkaa pyörittämään toimintaa, talkoolaisia kun ei tahdo löytyä. Oli se sitten urheiluseuran tai minkä tahansa yhdistyksen toimintaa, kaikilla on varmasti sama ongelma, kaikki työ tahtoo kuormittua samoille henkilöille. Aikansa sitä jaksaa, kunnes tulee stoppi.
Nytkin kun oltiin naamiaisluistelu tapahtumassa tuli ilmi, ettei makkaranpaistoa ollut, koska ei ollut ketään joka olisi paistanut makkaraa. Tuli heti huono omatunto, että siinä me kaks tullaan tyhjinkäsin tapahtumaan, kun ihan hyvin meistä jompikumpi ois voinu seistä makkaragrillin takana tunnin verran ja paistella makkaroita Mesiläläisille.
Ollaan kummatkin kotoa opittu vanhanajan talkootyö ja se, että jonkun täytyy olla järjestämässä tapahtumia ihan vain oman mielenkiinnon vuoksi, eikä siitä aina itse tarvitse hyötyä milläänlailla. Itsekkin olen yks tai kaks kertaa ollut jakamassa mehua Klapurinjärvellä sormet ja varpaat kohmeesa. Siitä oli nautinto kaukana, mutta hiihtäjät oli tyytyväisiä kun saivat kuumaa mehua hiihtolenkillänsä. Kiireisinä lukiovuosina kerkesin pitää satujumppaa ja hiihtokoulua lapsille. Varmasti opettajat ois ollu sitä mieltä, että oisin voinu käyttää sen ajan kirjojen ääressä, mutta olihan se mukavampi lähteä liikuttamaan lapsia kuin istua nokka kirjassa kiinni.
Yleensä kun yrittää saada talkoo porukkaa kasaan kuuluu ihmisiltä vastaukseksi, ettei he kerkeä. Kaikilla on niin kiire. Onko oikeasti kiire, tekeekö ihmiset ittstäsä kiireisiä, vai onko se vain hyvä selitys?
Kumminkin ihmisiltä, joilta löytyy halua tehdä työtä yhteiseksi hyväksi löytyy aikaa kalenteristaan. Heidänkin on käytävä töissä, ruoka on laitettava, pyykit pestävä ja siivottavakin olisi jossakin välissä. Kaikilla on yhtä paljon tunteja vuorokaudessa, kyse on vain siitä miten ne haluaa käyttää.
Vapaaehtoistyötä on niin monenlaita. Voi käydä ulkoiluttamassa vanhuksia, olla perheiden tukena, järjestää kehitysvammaiselle tapahtumia, vastata auttavaan puhelimeen, järjestää urheilutapahtumia, paistaa makkaraa tapahtumissa, istua kokouksissa, kerätä varoja löytöeläimille. Lista on loputon.
Ehkä sinäkin löydät edes yhden keinon tehdä vapaaehtoistyötä, se ei ole paljon sinulta pois, mutta olen varma että se antaa sinulle paljon enemmän kuin ottaa. Ehkä mekin olemme ensi talvena sen makkaragrillin takana Mesilän naamiaisluistelussa.
Naamiaisluistelussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti