Plaiskaamista ulkosalla

Meillä ei kyllä ole lapsille minkäänlaista uima-allasta kesäuinteihin ulos, mutta näytti punkka ajavan saman asian ihan hyvin. Kyllä Eedasta oli hasukaa kun sai leikkiä päivän vedessä, se ois viihtynyt siinä useamman tunninki, mutta välistä täyty käydä päikkärit nukkumassa.
Ollaan käyty Eedan kanssa vauva-uinnissa 3 kuukautisesta lähtien ja se on siis sukeltanut siitä lähtien. Vauva-uinnin jälkeen ollan ite jatkettu uimassa käyntiä niin jotta Eedalla pysyisi sukeltamistaito tallessa ja onhan se pysynyt. Siinä on oma rimpsurämpsy mikä sanotaan Eedalle ennen ku se laitetaan veden alle ja nyt kun Eeda oli ulkona punkassa hoki se sitä aina ittellensä ennen kun paino päänsä veden alle. On se tyttö näemmä jotakin oppinut, jotta veden alle ei mennä ennen kun siihen lupa annetaan.

Kaks tuntia meni mukavasti vesileikkejä leikkiessä.

Eddi ei pääsyt tällä kertaa punkaan, 

mutta kyllä se Eeda sai veljensäkin kasteltua.

Eka ja vika jätski

Kesä on saapunut ja pakkanen täyttynyt jäätelöstä. Hellepäivänä aateltiin nauttia Eedan kanssa yhet tuutit ulkosalla auringonpaisteessa. Hyväähän se oli, mutta mutta... se oli kyllä Eedan tämän kesän ensimmäinen ja viiminen jäätelötuutti oli se sotku kyllä semmonen sen syönnin jälkeen. Jäätelössä oli naama, kädet, jalat, paita ja portaat. No, ei se vaarallista ole, mutta ehkä syömme jäätelömme kupista tästä eespäin.

Kumpparit on näemmä helpot ja kevyet kesäkengät.

11.5.2014

Pieni lintu sinisiipi,

Äidin luokse lennä.

Onnenlaulua visertäen

Sinne joutuin riennä.

Istu äidin ikkunalle,

 sano sitten sieltä:

Äidin lapsi toivottaa näin

Paljon hyväää mieltä.

Hyvää äitienpäivää!

Ilmojen halki

Ollaan haaveiltu huvimajasta jo useamman vuoden ajan. Tarkotuksena oli rakentaa sellainen joskus tulevaisuudessa vanhoista ikkunoista. Nyt alko kumminkin tuntumaan siltä, että ollaan jo aika monta kesää laitettu vain pihaa, joten enää ei kyllä aleta ite nikkaroimaan mitään ylimäärästä.
Ei siinä sitten montaa päivää mennyt, kun meidän pihaan nostettiin valmiiks rakennettu ja kasattu huvimaja. Nyt huvimaja seisoo paikallansa, eikä kenenkään tarvinu menettää hermojansa taikka koko kesälomaansa siihen, että saadaan huvimaja pystyyn, helppoa!

Kyllä google laulo kun etin meille sopivaa majaa, loppupeleissä harva huvimaja on nätti. Ja ne nätit oli luonnollisesti aivan liian kalliita meille. Loppupeleissä ei ollut kuin Porin Puupoikien huvimaja, joka kelpasi meille. Meillä kävi sellanen säkä, että saatiin ostettua Terran pihasta näytekappale, joten sehän vain passas niin hintansa puolesta kuin senkin, että nyt ei tarvinnu edes elementtejä kasailla. Mutta onhan tässäkin vielä työtä ennenku päästään kesäiltoja istuskelemaan, mutta ehkä tälle kesää kumminkin saadaan huvimaja oleilu kuosiinsa.

Paikan suunnittelua.

Lapion varressa.

Montut kaivettuna.

Janne kyhäs rungon.

Huvimaja tienpäällä.

Ilmojen halki majani saapui!

Paperiviidakko

Haaveilen siitä päivästä kun kaikki tärkeät paperit kuten laskut löytäis tiensä ihan ittekseen omille paikoillensa mappeihin. Sitä päivää saan varmasti oottaa, eikä sitä tule..
Meillä vaelteli kaikki paperit ja kirjekuoret ympäri taloa, eikä niille vain ollut mitään paikkaa mihin niitää ois läjään keränny. Niinhän siinä sitten kävi, että yhtä paperia ehittiin kissojan ja koirien kans ennenku se löyty, niin sillon päätin että NYT nuille papereille on keksittävä joku fiksu paikka mihin ne laitetaan, kunnes ne taltioidaan kansioihin.
Löysin sopivanlaisen lokerikon eteiseen johon nyt saadaan kaikki postista tulevat kirjeet laittaa. Kylläpä nuo paperit on nyt löytäneet tiensä tähän lokerikkoon, mutta kyllä on edelleen yhtä kovan työn takana että ne paperit pääsee yläkertaan mappeihin asti. Toteampa vaan, että onneks en oo toimistotyöntekijä, vois olla mun paperit hiukan verran hakoteillä..
Hassua kuinka kauan sitä pitää asua yhessä paikassa, jotta saa kaikki pienetkin asiat toimiviks ja käytännöllisiks!

Joskosta nyt paperit pysyis kutakuinkin tallessa.

Pääsiäinen

Kivaa oli kun pääsiäisenä Jannellakin oli vapaata pitemmästi, mutta kumminkin koko pyhä meni vähän niinku ohi. Tiedostin kyllä että on pääsiäinen, mutta meillä ei ollut sitä ensimmäistäkään pääsiäiskoristetta esillä. Mutta niin vain selvittiin pääsiäisestä vaikka ei niin tupaa koristeltukkaan. Joskosta ens pääsiäisenä saan aikaiseksi kaivaa tiput esille. Kylläpä me muita pääsiäis juttuja touhattiin, trulleilemassa käytiin ja kokkoakin katsomassa. Ja olihan meillä suuret juhlatkin kahtena päivänä kun Eeda rakkaus täytti kaks vuotta, siinäpä sitä juhlimista vasta olikin!

Trullit lähössä liikenteeseen.

Gamlamummulla välipalaksi munkkeja.

Illalla Rödsön kokolla.

Kuperkeikka

Viimisten viikkojen aikana meillä ei olla muuta tehtykkään kuin kuperkeikkoja. Aluks Eeda alko harjottelemaan kuperkeikkoja sohvan käsinojalta, eikä siinä kauaa mennyt kun se uskaltautui niitä lattialle tekemään. On nuilla lapsilla kova pää kun ei missään tunnu vaikka paljaalla lattialla pyöritään menemään. Kaikille vieraille Eeda muistaa varmasti kyllä näyttää uusia temppujansa.

Sohvalta alotettiin harjottelu.

KombiRenki

Meillä ei ole ollut minkään valtakunnan pyykinkuivaustelinettä taikka tuuletustelinettä ulkona. Matot on tampattu terassin kaiteella ja pyykit kuivatettu sisällä. 

Nyt asia on korjattu ja sain haaveilemani KombiRenki telineen. Se ompi yhdistetty tamppaus- ja pyykinkuivausteline, kätevää. Siinä on toisella puolella tangot, joihin saa matot tuulettumaan ja toisella puolella narut, joihin pyykit saa kuivumaan.

Päätin, että kokoan sen ihan ite. Päivällä näiden kahen lapsen kans se oli ihan mielenkiintosta, aika monta kertaa alotin ja lopetin ennen ku se oli kasassa. Ja kyllä mää siihen loppupeleissä Jannen apua sitten tarvihtin.

Taas vain totesin, että pitäis olla ite suunnittelemassa kaikkea. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että tuohon hintaan telineen ois pitäny saada valmiiks koottuna. No jokatapauksessa se piti nyt silti ite kasata. Siinä tapauksessa pitäis olla kunnon piirustukset ja ohjeet, että miten telineen kokoat. Ohjeet ois voinu olla Ikea tyyliin, että mitä teet ensin ja mitä seuraavaks ja tarkasti piirretty, että miten päin kaikkien osien tulee olla. Purin ja kokosin uudelleen kaikki osat varmasti kahesti. Voi että mulla kiehu, kun yhtäkkiä yks ruuvin reikä oli toisella puolella putkea entä mihin mun ois se ruuvi tarttenu ruuvata. Melkeen identtiset osat, mutta ei siltikkään! No, muutamat hermon menetykset, mutta nyt se teline seisoo pihalla kasassa ja oottaa testi käyttöä.

Piirustus ei ollut mistän kotosin 

tai ainakaan sitä ei oltu suunniteltu naisten logikalle!

Osia oli aivan liikaa.

Miks missään ei sanottu, että miten päin nuo putket pitää olla?

Jannen avustamana teline seisoo kuin seisookin pystyssä.

Pihasuunnitelma

Niin se kevät saapu ja tarttis alkaa tekemään pihallakin jotain tälle kesää. Ideoitahan riittää ja niinpä me tehtiin Eedan kanssa pihasuunnitelma. Rakennettiin se legoista. Tai siis minä rakensin, mutta pitihän mulla olla Eeda touhussa mukana :) Luovutettiin se sitten Jannelle, että tallaisen pihan me ollaan suunniteltu, toteuttaiskohan sen joku?

Pihasuunnitelma lego muodossa.

Esittelempä sitä nyt hieman. 

Takana on kaks pihavarastoa, nykyinen olemassa oleva puuliiteri ja toinen varasto, joka on vielä laudan pätkinä Kodin Terrassa. Iso hökkeli keskellä on haaveilemani huvimaja. Siinä vieressä otan aurinkotuolissa aurinkoa. Terassin takana on viljelyslaatikoita, joihin yritän yhtenä vuonna kylvää porkkanaa. Unohan kumminkin kastella niitä, joten seuraavana vuonna totean, että ostan porkkanani kaupasta. Janne nautiskelee kesä virvokettaan puutarhakaluston ääressä ja viihdyttää vauvaa, joka pötköttää terassilla ja nauttii olostaan. Edessä on Eedan leikkimökki, jonka ääreen tarttis rakentaa lapsille hiekkalaatikko. Leikkimökin jatkoksi ois myös kiva saada aitaa näkösuojaksi. Löytyyhän sieltä terassilta seisomasta vielä häntää heiluttava koirakin. 

Haaveita vain, mutta eikös niitä pidä olla?

Juu, olen sitä mieltä, että musta voi pian tulla tätä menoa vielä pihasuunnittelija:)

Valaisin

Meillä oli olohuoneessa perintönä saatu antiikkinen kruunuvalaisin, joka roikku katosta naulan varassa. Se oli silleensä kiva, että sillä oli tunne-arvoa, mutta ei kovin käytännöllinen, kun meillä on matalat katot. Hyödynnettiin jälleen kerran super tarjous ja saatiin uusi valaisin olkkariin. Hiukan liian kirkas se on, kun joutuu melkein silmiä siristään kun lampun laittaa päälle, mutta se asiahan on korjattavissa himmeämmilliä polttimoilla.

Kristallit on aitoa muovia:)

Värit

Eeda on viime aikoina kiinnostunu väreistä. Kaikista värikkäistä jutuista se kysyy, että minkä värinen se on. Sinisen värin Eeda tunnistaa, muut tahtoo vielä mennä sekaisin.

Värikyniä on erivärisiä.

Nappuloista on hyvä opetella perusvärejä.

Tuvan uusi asukas

Tupaamme on muuttanut uusi pikkuinen asukas.
Pikku poikamme syntyi 26.3.2014 klo 6:55 jos oikein muistan. Pojan mitat syntyessään oli 48 senttiä ja painoa 3095g.
Hassua kuinka erillaisia kaks vauvaa voi olla. Kyllähän sitä ois ollu ihmeissään jos eka lapsi ois ollut tälläinen. En nimittäin vieläkään tunne tuota poikaa, sen mukana ois tarttenu tulla käyttöohjeet. Se me ollaan siitä opittu tuntemaan, että paljon herkempi tapaus kuin siskonsa, eikä tempperamenttiäkään löydy läheskään yhtä paljon, onneksi. Välillä se on itkuinen ja välillä tyytyväinen, enkä kyllä syytä moiseen tiedä vaikka olen pääni puhki miettinyt. Kaikenmoisia poppaskonsteja on koitettu, mutta olen todennut, että miksipä sitä muuttamaan, jos itketyttää niin itketyttää.
Me ollaan vain totuttu ettei Eeda itkenyt koskaan niin me ollaan ihan helisemässä kun tämä vauvaa pitää joskus aina vähän ääntä itsestään. Mutta tiedän että valitetaan ihan turhaan, me saadaan silti nukkua yöt, eikä kitinää kestä tuntia kauempaa silloin kun sitä on, eikä se huuto edes ole kurkkusuoralla huutamista. Ja ei sitä kitinää ole kuin kerran tai kaksi päivässä syönnin jälkeen, mutta avuttomaks sitä tuntee ittensä ne pienetkin ajat.  Monen monta kertaa itku on johtunut märästä vaipasta, eikä me olla sitä tajuttu vaihtaa tai sitten väsymyksestä ja me ei olla tajuttu viiä poikaa nukkumaan. Niinpä, kun ne osaisi puhua niin ois helpompi ymmärtää!

Eeda on kyllä kova hoitamaan vauvaa, auttaa hoitamisessa sen mihin kaks vuotias kykenee, laittaa tuttia suuhun ja hakee tarvikkeita. Tällä viikolla Eeda on leikkinytkin ahkerasti vauvan kanssa aina ne pienet hetket, jolloin pikkuinen on jaksanut olla hereillä.
Alkuun Eeda haki meiltä kyllä huomiota kielletyin keinoin, mutta parin viikon jälkeen mustasukkaisuus oli poissa. Onneksi vauvalle Eeda on ollut kiltti, joten ei ole tarvinnut pelätä vaikka oma silmä välttääkin hetkeksi lasten seurasta.

Vauva vailla nimeä.