Piipaalandiassa

Palolaitoksella oli viime lauantaina perhepäivä. Eeda kun on niin innoissaan kaikista isoista autoista niin ajateltiin, että käydäämpä kattomassa piipaa-autoja. Pihalla olleita palo-autoja Eeda ihasteli, mutta sisällä hallissa olleista Eeda ei tuumannut oikein mitään. Ne oli varmasti niin lähellä, ettei se hahmottanut että ne oli isoja autoja. Ihan kiva, vähän erilainen tapahtuma ja saatiihan me siellä mehua ja pipareitakin, hyvää oli!

Eeda ja pappa piipaa-auton kyytissä.

Rekka-auto

Eeda tykkää ihan sikana kaikista rekoista, kaivureista, mopoista.. Kuuluu vain suureen ääneen OHO kun se näkee jonki ison ja erikoisen kulkuneuvon.
Illalla leikittiin ylhäällä Eedan huoneessa ja yhtäkkiä se keskeytti leikin ja sano "popo" (mopo). Ite en ollut edes reagoinut koko ääneen, mutta tiellä tosiaan meni mopo ja Eeda tunnisti sen äänestä.
Autossa se vain bongailee rekkoja ja ilmoittaa niistä meille varmasti.
Ville kummisetä oli käynyt reissussa ja se oli tuonut Eedalle rekka-auton tuliasiksi. Eeda ei malttanut avata edes läpinäkyvää pakettia loppuun kun se jo ajeli rekallansa.

Eedan rekka.

Kätköistä löytynyttä

Tyhjennettiin mummun vintillä olleita pahvilaatikoita. Niissä oli mun, Jannen ja Lindan vanhoja vaatteita. On se aika muuttunut 26-vuoden aikana, mutta paljon vaatteita sieltä löyty vielä Eedallekkin kyttöön. Muutamat vaatteet jäi erityisesti mieleen.
Tähtihaalarin on Sinikka-mummu ommellut mulle. Sehän on nykyäänkin oikein muotihaalari kun sen kuosina oli värikkäitä tähtiä. Eihän se ole nykyajan hienouksilla varsutettu, mutta eikähän sille käyttöä löydy ensi kenäänä.
Toiset vaatteet jotka jäi mileen oli liivi ja hame, ne mulla on ollut jossakin tarhakuvauksessa päällä. Ne oli säilynyt tosi hyvinä, nyt vain odotetaan, että ne on Eeduskalle sopivat ja sopivia juhlia mihin ne voipi laittaa.

Äidiltä tyttärelle.

Askarteluja

Eedan ihka eka askartelu juttu oli siili, jonka se teki syksyllä hoidossa. Nyt ollaan muutamia kertoja piirretty värikynillä, mutta siinä on vain semmonen ongelma, että Eedan pitäis saada pitää kymmenen väriliitua samaan aikaan kädessä.
Katsotaan joskosta pukinkontista tulisi vähän lisää askartelu juttuja meille, niin saadaan päivät kulumaan kun Eeda jää hoidosta poies.

Taiteilijan alkua.

Isäinpäivä

Isäinpäivä oli ja meni.
Kakkua en kyllä jannelle leiponut, mutta tein tukevamman aamiaisen. Meillä oli kaikkea herkkua aamupalalla, edes Eedan ei tarvinut syödä puuroa sunnuntai-aamuna.
Janne sai lahjaksi jauhesammuttimen, voi kai sanoa, että toivottavasti sille ei ole käyttöä. Eeda oli värittänyt hienon isäinpäiväkortin hoidossa. Varmasti Eedan hoitotäti oli puhunut lapsille isäinpäivästä, koska aamulla kun sanoin vain ohimennen Eedalle että nyt viiään kortti pappalle niin Eeda haki ite kortin jemmasta ja lähti yksin kortin kanssa kiipeämään rappusia ylös. Olin aika häkeltynyt, että miten Eeda toimi just niin kuin piti vaikka sitä ei neuvottu sen koommin mitä tehdään. Aivan kuin se ois tiennyt, että nyt on isäinpäivä, kortin saa hakea piilosta ja sen saa viedä pappalle sänkyyn, hassua.
Gubben oli töissä sunnuntain, mutta Paappalle käytiin viemässä suklaakonvehtirasia.

Meillä ei ollut niin paljoa lahjapaperia, 

että ois pappan jauhesammutin saatu paketoitua:)

Aamupalalla, joka syötiin pöydässä mukavuus syistä.

Paappalle suklaata.

Lastenkalusteet

Hakusessa on ollut pitkään Eedalle kunnolliset, jykevät, puiset huonekalut, pöytä ja tuolit. Niitä ei kertakaikkiaan vain ole käytettynä ollut missään myynnissä.
Kunnes nyt kohalle sattui puusepäin tekemät kalusteet, ne ei kiiku eikä kaaku, uskaltaa aikuinenki istahtaa tuolille. Vähän uutta maalia ne tarttee pintaansa, mutta käyttökelpoiset näinkin.

Pikkutuoli on toiminu remppatuolinakin edellisessä kodissa.

Pojan odotusta

Niin, Eeda on saamassa pikkuveljen kevät talvella.
Koko odotus on mennyt ihan hujauksessa kun on ollut niin touhua ja tohinaa. Ja toisaalta kun se on "jo" toinen lapsi niin ei se toinen raskaus enää tunnu oikein miltään, tai kaikki on vaan mennyt just samalla lailla kuin Eedaa odottaessa niin tuntuu vain että tämä on ihan tuttu juttu. Moni tutuista on saanutkin vasta viime aikoina tietää uutisista ja kaikki on ollu niin hämmästyneitä kuinka pitkällä olen ja ne ei oo tienny mistään mitään. Niin, ei sitä ole salattu, mutta eipä vain ole tullut monillekkaan kerrottua kovin aikaisin, kylläpä sen kaikki varmasti jo alkaa päällepäin näkemään. Mutta kaikki mennyt siis hyvin ja aika tosi varmuudella poika meille on tulossa.
Eeda ei taija vielä ymmärtää, kyllä se kovin vauvaa hokee, tulee aijaamaan ja kuuntelemaan mahaa. No kylläpä se sitten Eedallekkin valkenee, että vauva tulee jäädäkseen, saas nähä kuinka kova paikka on kun ei hän olekkaan enää ainut jota koko suku kattoo. No se tekee varmasti vain hyvää Eedalle kun ei ole ainut lapsi ja saapa sitten kunnon riitely- ja leikkikaverin.
Mulla jääpi sitten koulu kesken, ärsyttää! ..mutta ei voi saada elämässä montaa asiaa samaan aikaan, niin se vain menee. Koulu jatketaan sitten loppuun kun sen aika taas on, on se sitten vuoden, kahen tai kolmen päästä.

Kirppis löytöjä vauvalle!

Huippua, nyt mun ei tartte edes yrittää tykätä mistään tyttömäisistä 

vaaleanpunasista vaatteista, kun voi hankkia pojalle poikien värisiä vaatteita. 

Varmasti Eedan vaatteista suurin osa tulee uusiokäyttöön,

 koska sillä ei niitä tyttöjen röyhelöitä juurikaan ole ollut.

Kenkäfriikki

Kengät on meillä niin POP! Eteisessä koitetaan mamman ja pappan isoja kenkiä jalkaan. Eteisestä kannetaan omat kengät olohuoneeseen, ähkien ja puhkien ne puetaan päälle. Eeda on kyllä taitava laittamaan kenkiä jalkaan, se voi vaikka kuinka kauan istua ja yrittää kunnes onnistuu. Lenkkarit vielä ymmärrän, mutta nyt se on saanut varrelliset talvikengätkin ite jalkaan. Sitten se tepsuttaa niillä sisällä tyytyväisenä, kunnes se hakee toiset kengät ja vaihtaa ne jalkaan. Ehkä se on vain oppinut, että meillä on kymät lattiat ja että sisällä on hyvä käyttää kenkiä, tai sitte se on yksinkertaisesti nainen ja kenkäfriikki!

Ehkä voisin sittenkin vaihtaa punaset lenkkarit..

.. tuumasta toimeen.

..tarttettiinkiin pappan apua

..sitten voi jatkaa leikkejä

..kunnes löydettiin sininen lenkkari

.. ja vaihdetaan se

..tai oikeastaan Ainot olikin hyvät.

.. sadekeleillä tartteekin olla kumpparit.

No joo, ei meillä nyt siis ulkokenkiä käytetä sisällä, lenkkarit on kesän jäljiltä vielä esillä. Noi kumpparit, ei niitäkään nyt normaalisti eteisestä pois saa tuoda, en vain tiedä miten se on tossa kumppari jalassa sisällä, ehtiväinen tyttö kai tai sitten ei vanhemmat kerkeä reagoida kaikkeen..

Pidän silmät kii

Koitettiin ottaa joitakin kuvia Eedasta yhtenä iltana. Meillä oli vain jalkalampussa valo, joten kamera tartti salmaa. Kaikkihan sen tietää, että kamerassa on kirkas salmavalo, sen Eedakin hoksasi. Se laitto silmät kiinni ja kun me sille naurettiin keksihän se, että se on hauska juttu. No loppuillan kuvat olikin sitten seuraavanlaisia..

Että valokuvaa nyt siinä sitten!