Pinnit ja pampulat

Vihdoin ja viimein Eedan hiukset on alkanu kasvaan edes vähäsen. Nyt koitettiin ekaa kertaa laittaa pinniä ja pompulaa hiuksiin. Pikkunen pinni tarttu kuin tarttukin hiuksiin, pompulat sain väsättyä kiinni, mutta ne tipahti heti pois. Kyllä Eeda oli ylpeä kun hänkin sai tyttöjen juttuja hiuksiinsa, vaikka vielä joudutaan odottaa tovi että voidaan alkaa laittaan hiuksia.

Saparot.

Pinni.

..kunnes tuli harmitus jostakin asiasta ja 

Eedalle täyty alkaa laulaan känkkäränkkää.

Aamupuuroilijat

Yks kaunis päivä hokasin että mehän tarvitaan toinen syöttötuoli, juniorituoli tai koroke tuolin alle. Onneks on regionline ja parin päivän päästä saatiin uusi syöttötuoli. Tai Eddin kohtalo oli jälleen tyytyä Eedan vanhaan tuoliin ja Eeda sai uuden juniorituolin. Ihan on kädet täynnä kun syötät pienempää, autat vanhempaa ja jossain välissä lusikoit soppaa omaankin suuhun. Onneks Janne silti pärjää itekseen pöydän toisella puolella ruokansa kanssa:)

Ota nyt se kuva, että päästään syömään aamupuuroa!!

Rengaskiikkuja

Kesän jälkeen kun arki palasi ja joka aamuiset puistoilut pääsi jälleen käyntiin ei Eedalle kelvannutkaan enää vauva keinut. Oli jännää alkaa harjotteleen isossa kiikussa kiikkumista ja pian siinä kiikussa seistiinki jo. Kaiken kukkuraks Eeda oppi ottaan ite vauhtiakin, joten enää ei tarvi mamman antaa kuin alkuvauhdit.

Ensimmäinen isompaan kiikkuun..

.. ja toinen vauva kiikkuun.

Ihminen

Piirrettiin Eedan kans yhtenä päivänä ja aattelin sitte testata että joko se osaa hahmottaa ihmisen ja piirtää sen. Käskin piirtää pään- ympyrä tuli, maha- tuli keskelle päätä, kädet- lähtee päästä, jalat- lähtee päästä, sormet ja varpaat tuli käsien ja jalkojen päihin. Joten ilmiselvä ihminenhän siitä tuli. Jos jotain muistan koulunpenkiltä niin ensin nää pikkuset luuleekin että kaikki lähtee päästä. Mielenkiintosta nähä millon piirustuksiin alkaa keskivartalokin syntymään oikealle paikalle.

Eeda piirsi itsensä.

Nyt riittää

On taas se aika vuodesta, että puuliiterin pitäisi saada kattoa myöten täyteen puita. Puolillaan se jo on. Käytiin yks lasti hakemassa puita koko porukan kanssa. Eeda oli hyvä apuri, kunnes se tokas kesken touhun että: "Nyt riittä". Taas sai hyvät naurut kuinka sitä kuulee itteänsä tuosta tytöstä. Kyllä se sitten vielä suostui jatkamaan kantaan puita kunnes kärry oli täynnä. Kovan urakan päätteeksi sai rusinoita.

Apuri.

Mamma nyt riittää!

Muumi rusinat oli huipentuma.

Pyöräilyä

Hommattiin Eedalle pyörä nyt vielä loppusyksyksi. Aluksi ohjaaminen vaati täyden keskittymisen ja kun se alko sujumaan pysty alkaan keskittyyn polkemiseen. Muutaman reissun postilaatikolle se vaati jotta ne kaks asiaa saatiin yhdistettyäkin vielä. No sitten yhtäkkiä Eeda osaski jo polkea ihan ite ja ohjatakki samanaikaisesti. Nyt voidaankin jo käydä pyöräretkiä tekemässä, Eeda polkien ja minä Eddin kanssa vaunuilla perässä kävellen.

Pyöräilemään oppinut.

Liian pitkä hiljaisuus

.. ja sen syy löytyi kun menin vessaan kattomaan mitä vanhempi sisarus puuhaa. Eeda oli löytänyt mamman meikit ja olikohan kajaalin sieltä laatikosta ottanut ja päättänyt kaunistautua. Kun Eeda jäi kiinni teostaan niin itkuhan siinä tuli kun ei meikit meinannu lähteä pesussakaan pois. Ehkä se taas oppi ens kertaan asti, ettei mamman juttuihin kosketa!

Leikkimökin sisustamista

Palaamme jälleen aikaan neljä kuukautta taaksepäin! Se oli suununtai-aamupäivä ja Eddin ristiäis päivä. Sinä aamupäivänä ei ollut muuta tekemistä kuin leikkimökin siivoaminen niin hullulta kun se tuntuukin. Tyhjennettiin Eedan kans koko mökki, lakastiin, vasaroitiin ja sisustettiin. Eeda sai naapureilta juuri leikkimökkiin sopivan maton, joka toi kivasti väriä mökkiin. Muutamia meiltä ylimääräisiksi jääneitä tauluja ripustettiin seinille ja hyllyköitä asensin astioille.
Sitten mulla oli mattoon sopivaa verho kangasta, josta piti ommella verhokapat ikkunoihin. No se kangas on edelleen isona palasena pussissa ja leikkimökki ilman värikkäitä verhoja. Eli se jäi nyt tältä kesältä vähän puolitiehen, mutta onhan tässä talvi aikaa ommella verhoja ensi kesäksi.
No joka tapauksessa paljon kivempi leikkimökistä jo nyt tuli ja vielä värikkäämpi kun saan ne verhot sinne. Sisäpanelointikin olisi kiva maalata sitten kun lapset voi osallistua maalaukseen ja sävyn valintaan.

Entisten asukkaiden lasten piirustukset pestiin seinistä pois.

Sikinsokin.

Matto koristaa portaita.

Väriläiskä.

Taulut päässy seinille.

Lusthus

Kauan se huvimaja seisoi meidän pihassa ennen kun sille alettiin tekemään yhtään mitään, eikä se ole vieläkään valmis. Jannella on isyyslomaviikko ennen juhannusta. Päätettiin, ettei Janne rakenna yhtään mitään sinä viikkona vaan on lasten kanssa kuten sen viikon tarkotus on. Se tarkotti sitä, että mulla oli aikaa ottaa pensseli käteen ja maalata maja. Hoh, oli siinä urakka. Vaikein oli maalata katto kun lankkuja meni ristiin ja rastiin. Eniten tympäs se kun se piti ensin pohjamaalata ja se työ ei näkynyt yhtään missään. On se nyt suurinpiirtein maalattu valmiiksi niin ulkoa kuin sisältäkin. Lisäks poistin kaikki salmiakit majan kyljistä, niihin me ei oikein ihastuttu. Myös ikkunoiden ympäriltä otettiin kolmiot pois. Nyt saan huvimajaan pienet ristikko-ikkunat, mitä mulla ei tässä talossa ole, vaikka mielestäni ne ois ainoat oikean malliset ikkunat rintamamiestaloon.

Lattiaakin Janne alotti sinne tekemään vielä kun ajateltiin, että oltaisiin päästy nauttimaan syksy illoista majassa, mutta ehkä ens syksynä sitten. Vaikka oli valmiit lattia-elementit piti tehä aika kovasti työtä, jotta ne saa nostaa paikalleen, joten elementit saa nyt vielä talven yli seistä majan seinää vasten.

Koko maja on minusta nyt ihan hassun näkönen kun siitä puuttuu ikkunaristikot. Ne on kyllä maalattu valmiiks, mutta ne ei oo vain päässy ikkunoihin asti vielä. Ja itseasiassa meillä on kiinnitys tekniikka vielä vähän hukassa, kun haluaisin, että ne sais vain nostaa pois kun pesee ikkunoita, ideoita?

Katon kuljetustuet.

Lattian kuljetustuet.

Raakileena.

Alotus puuhia.

Pohjamaalausta.

Kropasta huomas, että keikku tikapuilla muutaman päivän.

Katto = ärsyttävin

Valmiina.

Harmaa on pikkasen tummempaa sävyltään 

kuin sisällä pikkuhuoneessa.

Lattian tekoa.

Oups, siihen se tyssäskin.

Terra versio.

Palikat pois.

Salmiakit pois.

Ikkunaristikoita vaille valmis ulkoa.

Terassi

Eikös se ole vähän niin, ettei terassi ole koskaan liian suuri?
Oon kyllä vähän sitä mieltä ja ajateltiin sitten kerralla tehä kunnon iso terassi, jossa ei tarvi mahaansa vetää sisälle kun haluaa nousta ruokailuryhmän takaa poies.
Ideana oli siis tänä kesänä ainoastaan laajentaa terassia ja laittaa se huvimaja sitten joskus. Mutta eihän nyt ollut mitään järkeä lähteä ensin laajentaan terassia kun sitä ois jonku ajan päästä pitäny alkaa muokkaan uudestaa huvimajalle sopivaksi. Joten siksipä pihalle piti ensin saada huvimaja jonka mukaan terassi on rakennettu. Onneksi uskallettiin viedä huvimaja tarpeeksi kauas talosta, jotta väliin jäi tarpeeksi suuri terassi-alue. Vähän meillä oli vääntöä huvimajan paikasta, mutta onneksi pidin pääni ja sain muutaman lisämetrin terassille. Ulkovalaisin oli laajennuksen tiellä, mutta ei se mitään siitä tuli ihan kiva kun jätettiin se terassin sisään. Toki sen paikkaa ois vähän voinut muuttaa, mutta ei alettu kaivaan sitä maasta ja laittaan uudestaan, joten se on nyt siinä missä on.
Välillä meinas epätoivo iskeä, ettei ikinä saada ainakaan juhannukseksi terassia valmiiksi, mutta äkkiäpä se sitten tuli kun pääsi lauottamaan. Nyt terassille mahtuu ruokailuryhmä, aurinkotuolit ja miks ei jotain muutakin.

Ens kesälle jäi vielä nikkaroitavaa. Meillä loppu inspis ja sillon ei kertakaikkiaan voi enää tehä jos ei kiinnosta!

Ens kesänä kun saa sävytettyä terassin ja portaat niin ulkonäkö muuttuu vielä paljonkin.

Takana olevasta pihlajasta huomaa kevään muuttumisen kesäksi ja syksyksi terassin rakentamisen aikana:)

Siitä se lähti, terassin purkamisella.

Laudat hyötykäyttöön hiekkalaatikkoon.

Kaiteet purettu.

Kangas levitetty.

Vanhan jatkoksi uutta runkoa.

Vanhat kaiteet käännettiin tien suuntaisesti 

ja tehtiin portti väliin.

Eeda auttaa.

Mito isot edellä sitä penet perässä.

Laudotus voiton puolella.

Näin pitkälle valmis tälle kesää.

Viimeistelyä vaille valmis.

Juhannuksen aikaan saatiin valmiiks, 

joten terassista ollaan keretty nauttiakin tänä kesänä.

Eikä siitä yhtään liian iso terassi tullut, 

vakka aluksi näytti aika hurjalta.

Hiekkalaatikko

Projektia projektin perään. Ne vain muuttaa muotoaan vuodenajan mukaan.
Tällä kertaa vuorossa oli hiekkalaatikko lapsille. Oli jo lähellä, että oltaisiin käyty Biltemasta ostamassa muutaman kympin valmis hiekkalaatikko pihalle. Mutta viime tingassa keksittiin, ettei me nyt tietenkään ihan tavallista neliskanttista laatikkoa haluta, jotain erikoista tähänkin kai on keksittävä. Ja googlen kuvat avuksi. Mulla oli visio, että haluaisin saada hiekkalaatikon jotenkin upotettua johonkin muuhun rakenteeseen kuten terassiin tai kukkapenkkiin.. Aluks meillä oli hiekkalaatikon paikkakin vähän hakusessa, mutta päädyttiin sitten laittaa se leikkimökin viereen, koivun alle. Tiedän, ettei varmasti ole fiksuinta laittaa hiekkalaatikkoa koivun alle, mutta se oli ainut varjoisa paikka ja ompahan lasten leikki jutut vähänkään vierekkäin.

Purettiin meidän vanha talon seinämästä lähtevä terassi, joten siitä saatiin "ilmaiseksi" rakennusvärkit hiekkalaatikkoprojektiin. Rakennettiin leikkimökille oma terassi, joka jatkuu kiertäen leikkimökin toiselle sivulle ja siihen keskelle tuli sitten terassiin upotettu hiekkalaatikko.

Oiskohan taas vaan päässyt aika paljon helpommalla sillä Bilteman laatikolla, mutta piru vie eipähän ole joka pihassa samanlaista hiekkalaatikkoa kun meillä!

Ekku piti korottaa leikkimökkiä.

Rakennuspuuhat käyntiin.

Laatikko-osa.

Maatakin kaivettiin laatikon pohjalta poies.

Eeda ja Janne lapioi kärryllisen hietaa laatikkoon.

Vihdoin ja viimein saatiin laittaa hiekkalelut hiekkalaatikkoon.

Yhtä lankkua vaille valmis.

Valmiina leikkeihin.

Eedan haravalla on oma paikka.

Hiekkalelut.